Poliisin ja Tieliikennekeskuksen yhteistyön kehittäminen

Poliisin ja Liikenneviraston alaisen tieliikennekeskuksen välillä on ollut yhteistyötä jo vuosikymmeniä – lähes niin kauan kuin Suomessa on ollut niin yksityisautoilua kuin muuta liikennettä. Tänä aikana molempien viranomaisten tehtäväsisällöt valtakunnan tasolla ovat muuttuneet, joka on vaikuttanut myös yhteistyöhön. Tämä opinnäytetyö pyrkii avaamaan tieliikennekeskuksessa hyödynnettäviä tekniikoita,seurantajärjestelmiä ja käytännön tietotaitoa niin poliisin kuin välillisesti tienkäyttäjän näkökulmasta. Opinnäytetyössä on tuotu esille ne olemassa olevat keinot, joiden avulla voidaan edistää viranomaisyhteistyötä. Esille on pyritty tuomaan myös hyödyntämiskeinot niin valvonta- ja hälytyssektorin, kuin tutkinnan näkökulmista poliisin työssä. Opinnäytetyön tuloksena on saavutettu arvokasta lisätietoa tieliikennekeskuksien toiminnan monipuolisesta hyödynnettävyydestä poliisin päivittäistyössä. Työssä on tuotu esille useita yhteistyön kehittämistapoja, niin teknisin kuin käytännön menetelmin

Työntekijän sitoutuminen:psykologisen sopimuksen voima

Tiivistelmä. Moderni työelämä ja sen vaatimukset ovat muokanneet työntekijöiden ja organisaatioiden tarpeita. Yhteiskunnan ja teknologian kehittyessä yhä useampi työ vaatii tietointensiivistä asiantuntijaosaamista. Pätevistä työntekijöistä kilpaillaan kovempaa kuin koskaan aiemmin ja työntekijät ovat päättävässä asemassa työnantajaa valittaessa. Samanaikaisesti vakituisen ja pitkäaikaisen työsuhteen arvostus on vähenemässä, kun työntekijät haluavat kehittyä monipuolisesti ja edetä urallaan. Tämä yhtälö on aiheuttanut haasteen työntekijöiden sitouttamisessa ja vaihtuvuuden hallinnassa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia miten psykologinen sopimus vaikuttaa työntekijän organisaatiositoutumiseen. Tutkimuksessa paneudutaan erityisesti psykologisen sopimuksen laiminlyönnin ja organisaatiositoutumisen yhteyteen. Psykologista sopimusta tarkastellaan työntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys luotiin monipuolisen aiemman tutkimuksen perusteella. Teoreettisessa viitekehyksessä tunnistettiin psykologisen sopimuksen muodostuminen, sen erilaiset alalajit ja sisältö sekä elinkaari. Lisäksi viitekehyksessä käsiteltiin psykologisen sopimuksen ja motivaation sekä organisaatiositoutumisen yhteyttä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin videon välityksellä. Tutkimukseen osallistui neljä asiantuntijatehtävissä työskentelevää henkilöä, jotka olivat lähiaikoina vaihtaneet työnantajaa ja täten myös päättäneet sekä luoneet uuden psykologisen sopimuksen. Tutkimuksen empiirisessä osiossa pyrittiin täydentämään ja laajentamaan teoreettisen viitekehyksen perusteella tehtyä mallia psykologisen sopimuksen ja organisaatiositoutumisen yhteydestä. Täydennetyssä mallissa otettiin huomioon myös työnantajabrändin ja organisaation ulkoisen viestinnän vaikutus, työntekijän kehittyminen ja eteneminen sekä koko psykologisen sopimuksen elinkaaren aikaisten tekijöiden huomioiminen organisaatiositoutumisessa. Tutkimuksella pyritään liikkeenjohdollisesti herättämään organisaatioiden ymmärrys psykologisen sopimuksen tärkeydestä työntekijöiden vaihtuvuuden hallinnassa. Tutkimuksen kontribuutiona voidaan pitää aiempaa tutkimusta laajempaa käsitystä psykologisen sopimuksen ja organisaatiositoutumisen yhteydestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimustulokset kuvastavat modernia työelämää ja täten täydentävät aiemmin luotua, uuden psykologisen sopimuksen mallia. Lisäksi tutkimustulokset auttavat työntekijöitä hahmottamaan psykologisen sopimuksen käsitettä ja sen sisältöä, keskustelemaan molemminpuolisista odotuksista ja velvollisuuksista sekä seuraamaan psykologisen sopimuksen toteutumista

Asunto- ja osakesijoittaminen 2000-luvulla

Lähes koko 2000-luku on ollut sijoittajille ympäri maailman haastavaa aikaa. Pääsyitä tähän ovat koko maailmantaloutta rasittaneet markkinoilla toteutuneet finanssi- ja velkakriisit. Osakesijoittamista pidetään usein eniten tuottavana pitkän aikavälin sijoituskohteena. Helsingin asuntojen arvot ovat nousseet vuodesta 2000 yli puolella. Tutkimuksessa tutkitaan, mikä tutkituista sijoituskohteista on tuottanut sijoittajalle parhaiten ja mistä sijoituskohteesta sijoittaja on saanut parhaan hyödyn tutkimusajalta. Tutkimuksen tehtävänä on vastata esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja antaa lukijalle pohdittavia asioita, joihin kannattaa tutustua sijoituspäätöksiä tehdessä. Asuntosijoitusten tutkimuskohteena olivat seitsemän Helsingin suurpiiriä. Suurpiiriltä saatu tuotto muodostui suurpiirin tutkittujen osa-alueiden yhteenlasketusta keskiarvosta. Tutkittuja osa-alueita oli yhteensä 31 kappaletta. Asuntosijoitusten aineisto hankittiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen - verkkosivuilta. Osakesijoittamista tutkittiin kolmen eri tutkimusta varten muodostetun sijoitussalkun avulla. Sijoitussalkut rajattiin pienten, keskisuurten ja suurten yhtiöiden sijoitussalkkuihin. Jokainen sijoitussalkuista sisälsi 10 kappaletta kyseisen kokoluokan, eri yhtiöiden osakkeita. Osakkeiden aineisto hankittiin NASDAQ OMX Nordic ja Kauppalehden-verkkosivuilta. Tutkimusaineistosta selvitettiin sijoituskohteiden tuotot ja riskisyydet. Sijoituskohteiden tuotosta ja riskistä mitattiin sijoituskohteesta saatua hyötyä tutkimusajalta. Tulosten mukaan tutkimusajan tuottoisin sijoituskohde on ollut keskisuurten yhtiöiden osakkeita sisältänyt MidCap-osakesalkku. Loput kaksi muuta tutkittua osakesalkkua menestyivät tutkimuksessa huonoiten. Helsingin suurpiirien asuntosijoitusten keskiarvollinen vuotuinen reaalikokonaistuotto oli tutkimusajalta 10,14 % ja osakesalkkujen 7,49 %. Asuntosijoitusten keskiarvollinen volatiliteetti tutkimusajalta oli 4,72 % ja osakesalkkujen 31,60 %. Asuntosijoitukset tuottivat samalla riskillä keskiarvollisesti kymmenen kertaa enemmän kuin osakesijoitukset. Saatujen tutkimustulosten mukaan asuntosijoitukset eivät noudattaneet rahoitusteorioiden perusoletusta, jossa suurempi riski vastaa suurempaa tuotto-odotusta, mutta osakesijoitukset noudattivat.Almost the whole 21th century has been a difficult time for investors around the world. The main reasons for this are the global financial and debt crisis. Stock savings are usually said to be the most profitable long term investments. House prices in the city of Helsinki have risen by over 50 percent from the year 2000. The aim of this study was to find out which of the studied investments has been the most profitable ones and have also given the most benefit to investors in the 21th century. The goal of the thesis was to give answer on the set study questions and give something to think about while making investment decisions. Real estate investing was studied in seven different districts in Helsinki. The combined average for each district were calculated from the different sectors of the district. There were all together 31 studied sectors. Real estate investment data was acquired from Helsingin kaupungin tietokeskus - website. Stock savings were studied from three different stock portfolios made for this study. The formed stock portfolios were based on small, mid and large company sizes. Each of the portfolios contained ten different stocks from the studied company size. Stock data was acquired from NASDAQ OMX Nordic and Kauppalehti - websites. From the collected data profits and risks on different investments were analyzed. From the analyzed profits and risks benefit gained from the investment was calculated. The results showed that the most profitable investment in the studied time was stock portfolio containing mid-sized company stocks. The two other studied stock portfolios succeed the least in this study. Real estate investments in Helsinki had mean yearly real gross profit of 10,14 % and stock portfolios had a profit of 7,49 %. Real estate investments in Helsinki had at the studied time a mean volatility of 4,72 % and stock portfolios 31,60 %. Real estate investments with the same risk as stock portfolios gave averagely ten times bigger profit than stock investments. The study results showed also that real estate investments in Helsinki does not seem to follow the finance theory rule where bigger risk gives bigger profit expeditions. However, stock investments followed this rule

Context-Aware DVB-H Service Software Framework

Kontekstilla tarkoitetaan tietoa, jota voidaan käyttää jonkin kokonaisuuden tilanteen luonnehtimiseen. Kontekstitietoinen järjestelmä hyödyntää tätä kontekstia tuottaakseen merkityksellistä tietoa ja/tai palveluita järjestelmän käyttäjälle. Kontekstitietoisuus on yhä olennaisempi käsite tulevaisuuden mobiilipalveluissa ja -sovelluksissa. Personointi on myös olennainen käsite: sitä käytetään tarjotun sisällön ja käyttäjän kiinnostusten väliseen vertailuun. Mobiilipalveluntarjoajat tarvitsevat edullisia sisällönlähetystapoja. Eräs mahdollinen ratkaisu tähän on DVB-H-teknologian käyttö. DVB-H on digitaali-TV-spesifikaatio, joka on suunniteltu käytettäväksi mobiiliympäristöissä. DVB-H:n avulla voidaan tavoittaa suuri joukko asiakkaita erittäin kustannustehokkaasti. Kontekstitietoisuuden ja DVB-H-teknologian yhdistäminen mobiilipalveluksi on potentiaalisesti merkittävä skenaario: tämän kaltaisen palvelun käyttäjät pystyisivät kuluttamaan juuri sellaista sisältöä, jota he tarvitsevat ja josta he ovat kiinnostuneita; toisaalta palveluntarjoajat hyötyvät huomattavasti tästä rahallisesti. Edellä kuvattuun skenaarioon perustuen tässä diplomityössä esitetään i) kehitetty kontekstitietoisen DVB-H-palvelun ohjelmistokehys ja ii) referenssitoteutus, joka tehtiin ohjelmistokehyksen suunnittelun validoimiseksi. Tutkimuskysymys oli seuraavanlainen: millä tavoin kontekstitietoisuutta ja personointia voidaan hyödyntää DVB-H:n avulla välitetyn sisällön suosittelemiseksi käyttäjille. Kehitetty ohjelmistokehys suunniteltiin aiempaan tutkimukseen ja kontekstitietoisten mobiilipalveluiden ja -sovelluksien kehittämissuosituksiin perustuviin vaatimuksiin nojautuen. Ongelmat, jotka liittyvät kontekstitietoisuuden hyödyntämiseen DVB-H:ssa, käsiteltiin myös ohjelmistokehyksen kehittämisen täydentämiseksi. Referenssitoteutuksen vaatimusten mukainen toiminta validoitiin testiskenaarioilla. Skenaarioista saatujen tulosten avulla kontekstitietoisen DVB-H-palvelun kehittäjät voivat edelleen parantaa ohjelmistokehyksen toimintaa. Skenaariot osoittavat, että kontekstitietoisen mobiilisuosittelupalvelun kehittäminen DVB-H:lle ei ole vain mahdollista mutta myös suotavaa.Context is any information that can be used to characterize the situation of an entity. Context-aware system uses this context to provide relevant information and/or services to user. Context-awareness is a concept, which is increasingly both prevalent and essential in mobile services and applications. Additionally, personalization is a relevant concept in the field of mobile services. It is used to match the offered content and services to user's personal preferences. Mobile service providers require affordable content delivery methods. One viable alternative is DVB-H, a digital TV specification, which is specifically designed for mobile environments. Utilizing broadcasting, DVB-H is able to serve large amounts of customers in extremely cost-efficient way. Combining context-awareness with DVBH is potentially a remarkable scenario: users of this kind of service are able to consume content specific to their needs and preferences, while service providers gain maximal profits due to the inexpensive DVB-H delivery network. Based on this scenario, this Thesis presents i) a context-aware DVB-H service software framework that was developed and ii) a reference implementation, which was actualized to validate the framework design. The fundamental research question was: in what way can context-awareness and personalization be utilized in recommending DVB-H-mediated content to users. The developed framework was designed based on the requirements derived from earlier work related to context-aware system architectures and on guidelines related to designing context-aware mobile services and applications. DVB-H-specific context-awareness problems were considered to complete the design. The functioning of the reference implementation was confirmed with test scenarios, which validate the set requirements and provide valuable insights for the future developers of Context-Aware DVB-H Service. The scenarios validate that it is possible and even beneficial to create a context-aware mobile recommendation service, whose target content delivery medium is DVB-H